
Onko vammautunut ihminen jotenkin onnettomuusalttiimpi kuin muut? Arvelen että kyllä. Kyynärsauvat nimittäin ilmestyivät takaisin elämääni varsin kummallisella tavalla.
Istuin lääkärin vastaanotolla eräänä aamuna jalka hirvittävän kipeänä ja pahasti turvonneena. Ajaessamme Hannelen kanssa ( joka jälleen pelasti hädästä ) lääkärikeskukseen harkitsin, kertoisinko tarinan niinkuin se tapahtui vai tekisinkö oman kevytversion. Koska otaksuin, että jatkotoimenpiteet edellyttivät oikeaa informaatiota, päätin pysyä totuudessa kaiken uhallankin. Ja uhalla tarkoitan sitä, että ko yleislääkäri arvelisi minun kuuluvan lähinnä menttaalipuolelle.
Kiemurtelin siis tuskissani tuolissa ja esittelin mustunutta jalkaa.
- Olitte siis jo hyvää vauhtia paranemassa, kunnes ? sanoi ikäiseni lääkäri, jonka ensimmäinen potilas olin.
- Kunnes näin unen, sanoin uhkarohkeasti.
Lääkäri katsahti minuun rilliensä läpi. Tästä tulisi ankara päivä.
- Sänkyyni hyökkäsi lauma rottia. Hätistelin niitä pois ja yritin antaa suurimmalle kuolettavan potkun. Vahinko vaan, potkaisin seinään kipeällä jalalla.
Hän ei nauranut, josta kaikki kunnia. Menin röntgeniin varmistautumaan että kaikki kolme ruuvia ( jalassa ) olivat pakoillaan. Ne olivat, ortopedi oli tehnyt tarkkaa työtä.
Seurasi uusi neljän päivän kyynärsauvajakso. Nielin kipulääkkeitä ja ihmettelin tapahtunutta. Voiko olla niin, että eri ruumiinosissa on oma sisäinen varoitusjärjestelmänsä, joka häiriintyy onnettomuuksissa? Miksi potkaisin täysillä kiviseinään, vaikka joudin vielä asettelemaan jalkaani tuskattomaan asentoon ennen nukkumaanmenoa?
Seuraavana iltana tein tyynyistä pehmusteet ja kiedoin kummallisesti käyttäyvän käpälän huopaan. Heräsin eräänlaiseen pakkoliikkeeseen, olin jälleen potkimaisillani jotakin mutta onneksi varajärjestelmäni esti uuden iskun.
Tämän jälkeen mitään vastavaa ei tapahtunut. Oliko jalan sisäinen viestintä jälleen alkanut toimia?
Kerroin jutusta ystävälleni Lealle, joka on psykoterapeutti. Hän sanoi, että Freudilla saattaisi olla asiasta yhtä ja toista sanottavaa. Freudilla ? Ei sitä vammaa, jota Siegmund ei selitä.
Askellan jälleen ilman sauvoja. Ei painajaisia. Ei lisävammoja. So far so good !
