Vaiheita

Jos ajattelen aikaa taaksepäin, Jalkavammassa näyttäisi olevan seuraavia vaiheita:
1. Leikkaus ja sen jälkeiset 4-6 viikkoa. Rampauttava - kipua ja särkyä. Vahvaa lääkitystä. Suihkussa käyminen ja muu oli vaikeaa sillä kipsiä ei alkuvaiheessa voi ottaa pois. Tönkkö, tarmoton ja armoton vaihe.

2. Jotenkin mobiili - seuraavat 6 viikkoa. Vaihtelevaa kipua, Yöt edelleen vaikeita, päivät menevät jotenkuten, voi tehdä pieniä kotitöitä. Kirjoittaminen ei sujunut ainakaan minulta. Olotila muistuttaa tasaisen harmaata keskitalvea, ei suuria toiveita keväästä. Pakko keskittyä ajattelemaan vain sitä nimenomaista pikku suoritusta ja tätä päivää. Tässä vaiheessa ajautuu alakuloon ja tekee synkkiä ennusteita tulevasta. Kaikki saatavilla oleva piristys kannattaa ottaa vastaan. Sauvat peliin ja menoiksi. Paistimittari eli tukena ollut Kirchnerin rauta otettiin pois ( se ei sitten satu vaikka lävistääkin jalkapöydän !) 3 ruuvia jäävät. Röntgenkuva muistuttaa tosiaankin risuaitaa.

3, 12-14 viikkoa. Kipsi pois. Erityisvalmisteiset pohjalliset molempiin jalkoihin. Tässä vaiheessa tuntuu siltä, että käpälällä ei kävele milloinkaan, vaikka siinä mukamas kenkä onkin. Autonajo oli alussa mahdotonta, sillä haava oli juuri kytkinjalan jalkapöydässä ja vihlaisee pahasti joka siirrolla. Löysin ylisuuret maastokengät, joita käytin autoa ajaessa. Kepit pelissä 1,5 viikkoa, sitten vain toinen. Kävelen jalka suorana, Iines Ankka-style. Onneksi tässä ei lasketa tyylipisteitä !

4. 20 viikkoa eli noin 5 kuukautta. Kävellen kauppaan, varjosta katsoen hieman nilkuttaen. Jalka on jäykkä ja vihloo silloin tällöin mutta katselen toiveikkaana syksyn lehtiä ja jumppaan. 6 kuukautta jonkinlaiseen normaaliin menoon näyttää realistelta.